Kouluruokailu on myös tapakasvatusta

17.08.2010 11:32

Kouluruuan merkitys ei ole yksin siinä, että sillä katetaan kolmasosa peruskoululaisen ravinnontarpeesta. Kouluruokailu on myös tärkeää tapakasvatusta ja tutustumista omaan ruokakulttuuriin.

Parhaimmillaan kouluateria edistää viihtyvyyttä oppivelvollisuusputkessa ja auttaa parempaan oppimiseen. Sillä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Kouluateriaan pitää ohjeiden mukaan kuulua lämmin ruoka, kasvislisäke, ruokajuomaksi maito tai piimä sekä leipä ja levite. Nuorena opitut oikeat ruokailutottumukset tuottavat terveempiä aikuisia kuin energiajuomalla, perunalastuilla ja suklaapatukoilla päällystetty koulupolku.

Keskustelua kouluruuasta ei pitäisi jättää kodeissa siihen, että koululainen arvioi aterioita vain akselilla hyvää–pahaa ja laskee leikkiä kumiperunoista. Ruokailu ei ole pelkkää tankkaamista. Se on rauhoittumishetki, joka antaa mahdollisuuden harjoitella keskustelutaitoja ja käytöstapoja.

Toisten huomioon ottaminen ja sääntöjen noudattaminen ovat tarpeen, jotta viimeiset eivät jää ilman lohkoperunoita tai kalapuikkoja. Kiireettömyys on ensiarvoisen tärkeää. Jonon viimeistenkin on saatava syödä ateriansa ahmimatta. Kotona opitut tavat pitää pystyä jalostamaan käyttöön myös suuressa ryhmässä, ja etenkin ensimmäisillä luokilla opettajan antama ohjaus on tässä ensiarvoisen tärkeää.