Koululaitos kestää vertailun

10.01.2012 16:11

Suomalainen koululaitos on ollut myllerrysten kourissa tällä vuosituhannella. Väen väheneminen haja-asutusalueella on johtanut kyläkoulujen lakkauttamiseen. Yhä useammassa kunnassa oppilaat kuljetaan taksilla tai bussilla kuntakeskuksiin.

Kritiikkiä saa osakseen myös luokkien suureksi paisuneet oppilasmäärät. Jäävätkö hitaammin asioita omaksuvat lapset jälkeen ja heijastuuko tämä myöhemmin iällä jatko-opintoihin?

Koululaitoksen pulmia ei sovi vähätellä. Tästä huolimatta on syytä painavasti todeta, että suomalainen koulujärjestelmä ala-asteelta alkaen kestää kansainvälisen vertailun. Kehitys on ollut suorastaan huimaa viimeisten vajaan 40 vuoden aikana.

Ennen peruskoulua tasa-arvosta oli vaikea puhua. Opiskelua ohjasi kenties lahjakkuuttakin enemmän perheen varallisuus ja asuinpaikka. Aivan liian usein ainoaksi vaihtoehdoksi saattoi jäädä kansakoulu, kun maksullinen keskikoulukin koettiin taloudelliseksi taakaksi.

Jatko-opiskelua ohjasi lahjakkuuden lisäksi kuntien kiintiöt mm. ammatillisissa oppilaitoksissa. Monella pienellä kunnalla saattoi olla 8 – 15 vuotuista opiskelupaikkaa, jota tavoitteli lukumääräisesti paljon suurempi määrä nuoria.

Tänään todellisia vaihtoehtoja on runsaasti kaikissa ikäryhmissä. Työpaikan saaminen opintojen jälkeen ei sen sijaan ole yhtä varmaa kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin pelkkä ylioppilastodistus avasi usein tien urakehitykseen.