Bongareiden kulta-aika

27.04. 17:23

Lintujen kevätmuutto jatkuu. Uusimpia tulokkaita BirdLife Suomen mukaan ovat muun muassa hernekerttu, kirjosieppo, keltavästäräkki, lapinsirri, mustaviklo ja mehiläishaukka. Loppuviikolla muuton odotetaan entisestään vilkastuvan. Seuraavaksi odotetaan hyönteissyöjien runsastumista. Yksilömäärässä laskettuna toukokuussa saapuu Suomeen eniten muuttolintuja.

Lintujen aktiiviharrastajilla kiikarit lienevät esillä aina, mutta nyt ne kannattaa kaivaa esiin myös muiden luonnossa liikkujien. Välttämättä niitäkään ei aina tarvita, kunhan vain muistaa pitää aistit avoinna liikkuessaan. Mökkisaunan vedenkantomatkalla saattaa nähdä vaikkapa kuikkaparin uiskentelevan lähistöllä tai päästä seuraamaan läheisellä rantaluhdalla tepastelevien kurkien keväistä tanssia.

Lenkkipolun metsikkö on täynnä keväisiä ääniä. Uroslinnut houkuttelevat äänekkäästi laulaen naaraita omille reviireilleen ja touhuavat pesänrakennuspuuhissa.

Kiehtovien luontoelämysten äärelle pääsee myös lintutorneilla, joita Mikkelin alueellakin on useita. Maanantaiaamun varhainen luontoretki Hujassuon lintutornille Rämälään näytti, että teerien soidinmenot ovat vielä käynnissä. Siitä viestin toi takimmaisen lammen luota kiirivä kukerrus ja pikkuiset liikkuvat mustat pisteet, jotka kiikarien avulla osoittautuivat ukkoteeriksi. Kirpeän kauniissa pakkasaamussa ne pörhistelivät toisilleen, mutta eivät saaneet aikaan kunnon ottelua. Naaraat olivat maastoutuneet niin hyvin keväiselle suolle, ettei satunnainen luonnontarkkailija erottanut niitä sieltä edes kiikarien avulla.

Kuovipariskunta oli myös paikalla ja täysissä lemmenpuuhissa. Taivaanvuohien muuttomatka oli tehty ja ne mäkättivät soidinlennoillaan. Joutsenia ja kurkia ei tällä kertaa näkynyt vaikka niitä pesii suolla.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry:n nettisivut kertovat, että Hujas on juuri nyt, lintujen muuttoaikaan, parhaimmillaan. Sen tornista voi havainnoida runsaasti muuttavia vesilintuja, kurkia, hanhia ja petolintuja. Muuttavia kahlaajia pysähtyy joskus suolle lepäilemään isojakin parvia. Siellä pesii joutsenten ja kurkien lisäksi runsaasti pieniä kahlaajia, kuoveja, taivaanvuohia, töyhtöhyyppiä ja liroja sekä kosteikkojen pikkulintuja, kuten keltavästäräkkejä, pajulintuja, niittykirvisiä ja ruokokerttusia.

Lajikirjo Hujaksella on runsas. Vuoden 2006 tornien taistossa sieltä havainnoitiin 65 lajia. Seuraava BirdLifen Suomen järjestämä Tornien taisto pidetään 8. toukokuuta.

Hujassuon lintutornin on rakentanut Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys vuonna 1991. Se on mukava päiväretkikohde kaupungin läheisyydessä, Pieksämäen tien varrella, Hiirolan varalaskupaikan läheisyydessä. Varalaskupaikan alkupäässä olevalta P-paikalta kävellään 150 metriä Pieksämäen suuntaan. Siitä lähtee oikealle polku, joka vie tornille. Matkaa on noin 300 metriä. Tornissa on esittelytaulu ja laatikko, josta löytyy havaintovihkoja.Tornin läheisyydestä on myös nuotiopaikka.

Hujaksen lintutorni on mainio lintujen tarkkailukohde. Kuvat: Seija Lipsanen

Aamuvarhaisella voi nähdä teerien soidinmenoja suolla. Niiden tarkkailua varten tarvitaan kuitenkin kiikarit mukaan.

Lintutornissa on aamulla yllättävän kylmää, joten vaatteita kannattaa pukea päälle riittävästi.

Aamuauringon säteet tekevät osmankäämeistä koristeellisen näköisiä.

Kuovin väritys antaa sille hyvän suojan suomaastossa.

Hujaksen lammella voi nähdä monia vesilintuja, mm. sinisorsia ja taveja, mutta tällä kertaa lampi oli hiljainen.

Nuotiopaikalla voi paistaa makkaraa ja vaikkapa keittää kahvit linturetken lomassa.