Heikki Hämäläinen tavoitettiin uuden vuoden alla tehtyyn haastatteluun Kolin ensilumen ladulta Kopravaaran lumisista maisemista. – Tämä on kuin Suomen Davos, hän kehuu paikkaa.

Eteläsavolaiseen hiihtoon haetaan uutta potkua

03.01.2012 16:51

Suur-Savon Hiihto ry sai syksyllä uuden nokkamiehen, kun Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläisestä leivottiin piirin syysparlamentissa sen puheenjohtaja. Samalla pistettiin koko Suur-Savon Hiihdon organisaatio uusiksi.

– Uudistukset saivat alkunsa jo ennen syysparlamenttia. Hiihtopiirit ESLin Heino Lipsasen johdolla kokivat, että eteläsavolaisessa hiihdossa on mennyt liian monta vuotta samalla sapluunalla. Uusia hiihtäjiä ei oltu saatu huipulle enää moneen vuoteen, sanoo Hämäläinen.

Uudistuksilla piiri hakee uutta aktiivisuutta ja rytmiä toimintaansa. Sen ensimmäisiä tehtäviä on uusien kilpailujen virittäminen hiihdon harrastajille. Muun muassa piirikunnallisia kilpailuja on tulossa lisää Etelä-Savoon. Hiihtokalenteri halutaan myös saada hiihtäjien käyttöön entistä aikaisemmin.

Työryhmät piirin työrukkasina

Heikki Hämäläinen kertoo, että johtokunta työskentelee työryhmien kautta. Työryhmiä on kuusi: olosuhde-, valmennus- ja koulutus-, kilpa- ja harrastetoiminta-, seuratoiminta-, talous- ja markkinointi- ja asiantuntijatyöryhmä. Niistä jokaisella on omat tarkkaan määritellyt tehtävänsä organisaatiossa. Ne hoitavat oman tehtäväalueensa valmistelutyön johtokunnalle sekä toteuttavat käytännön tehtäviä.

Työryhmien puheenjohtajat ovat johtokunnan jäseniä ja aktiivisia hiihtoihmisiä. Heistä useimmilla on taustalla oma kilpailu-ura. Olosuhdetyöryhmää vetää piirin varapuheenjohtaja Arto Tilaeus, valmennus- ja koulutustyöryhmää Sami Piisilä, kilpa- ja harrastetoiminnan työryhmää Juhani Mustonen, seuratoiminnan työryhmää Anna Parta, talous- ja markkinointityöryhmää Markku Kaipainen ja asiantuntijatyöryhmää Heino Lipsanen.

Tavoitteet korkealla

Hiihtomiehenä tunnetulle Hämäläiselle pesti Maastohiihto ry:n piirijärjestön puheenjohtajana on mieluinen. Työn tavoitteetkin on piirissä määritelty korkealle. Piiri tavoittelee hiihdon olympia- tai MM-mitalia Etelä-Savoon vuoteen 2020 mennessä.

Hämäläinen myöntää, että tavoite on kova, mutta ei mahdoton. Työtä sen eteen on kuitenkin tehtävä paljon.

– Mitään hokkus pokkus hommaa se ei ole. Seurojen ja piirin pitää tehdä määrätietoista työtä asian eteen. Seuraava hiihtomitalin tuoja voi olla tällä hetkellä vaikkapa 14-vuotias hiihdon harrastaja.

Potentiaalisia mitalintavoittelijoita piiristä löytyy jo nyt. Maastohiihto ry:n Kultasomparyhmässä valmennusta saavat nuoret hiihtäjälupaukset Juho Mikkonen Sulkavalta ja Teemu Pöntinen Mikkelistä ja muitakin on.

– Imatraa nykyisin edustava Netta Tuhkanen on Mikkelistä. Anni Kaipainen, Holopaisen siskokset Kerimäeltä ja Milla Tiainen, luettelee Hämäläinen pienen pohdinnan jälkeen nimiä niitä pyydettäessä.

Hän kuitenkin korostaa, että tuleva hiihtomitalisti voi olla kuka tahansa, sellainenkin harrastaja, josta emme vielä tiedä oikeastaan mitään.

– Nuoret 14–18-vuotiaat urheilijat kehittyvät äärettömän nopeasti, kun saavat sopivaa valmennusta, taakseen hyvät tukijoukot sekä ravinto- ja lihashuoltoasiat kuntoon. Tietysti hiihtäjän itsensä pitää myös sitoutua hankkeeseen, huomauttaa Hämäläinen.

Isot haasteet edessä

Haasteita Suur-Savon Hiihdolla riittää Etelä-Savon pitämisessä hiihtomaakuntana. Aktiivihiihtäjien määrä piirissä on viime vuosina laskenut. Harrastajien määrää pitää saada nostettua, jotta huippujakin sieltä seuloutuisi helpommin.

Alle 12 -vuotiaita hiihtäminen vielä kiinnostaa, mutta sen jälkeen harrastajamäärät tippuvat.

– Muut lajit, varsinkin joukkuelajit, vievät harrastajia, myöntää Hämäläinen.

Kansallisen tason kilpailutaustan omaavana hän tietää, että hiihtämisen harrastaminen on yksinäistä puurtamista ja vaatii kovaa sitoutumista. Kaikkia nuoria sellainen ei houkuttele.

Kriittisin kohta hiihdon harrastamisessa on 18 vuoden paikkeilla. Aikuisuuden kynnyksellä nuori joutuu tekemään monia tulevaisuuttaan koskevia ratkaisuja ja punnitsemaan myös harrastuksiaan.

– Nuoria pitäisi saada jatkamaan hiihtouraansa myös 18-vuotiaasta eteenpäin. Siinä joutuu tekemään kauaskantoisia valintoja eikä se ole helppoa. Antti Lampinen on piirissä esimerkki henkilöstä, joka on tehnyt selkeän valinnan ja katsoo, mihin rahkeet hiihtäjänuralla riittävät.

Olosuhteissa on myös petraamista

Aktiivihiihtäjien määrän vähenemisen lisäksi Suur-Savon Hiihto joutuu painimaan hiihdon harjoitusolosuhteiden kehittämisen eteen. Jos tulevat vuodet alkavat olla alkaneen hiihtokauden kaltaisia, niin siinä riittääkin olosuhdetyöryhmällä työsarkaa.

– Se on iso haaste. Miten pystymme satsaamaan siihen, että hiihtäjät pääsevät harjoittelemaan laduilla riittävän ajoissa.

Ensi lumen latuja maakunnassa piirin olosuhdeselvityksen mukaan löytyy vain kaksi, ja niistäkin ainakin toinen, eli Mikkelin latu, on puuttunut jo parin vuoden ajan. Ensi vuodeksi sellainen on Rantakylään luvassa. Sille pitäisi päästä hiihtämään lokakuussa 2012.

Tavoitteena Suur-Savon Hiihdolla on saada maakuntaan vuoteen 2020 mennessä kahdeksan ensi lumen latua ja yksi hilelatu.

Toinen tärkeä kehittämiskohde löytyy hiihtomaista. Niitä piiri toivoo rakennettavan jokaiseen kuntaan, samaten kuin kouluille omia perushiihtomaita, joissa lapset voisivat opetella hiihdon alkeita ja saada kipinän syttymään lajia kohtaan.